Sohva on täällä

Vihdoin se tuli, uusi sohva nimittäin! Kyllä nyt kelpaa köllötellä.

Vanha kahden hengen sohvamme pääsi uuteen kotiin, kun tämä vaaleanharmaa kaunokainen saapui. Nyt, kun sohvalla on leveyttä ja divaanin muodossa hieman syvyyttäkin, ei sohvan ahtaus aiheuttane enää kiistoja siitä, kuka milloinkin saa koipensa oikaista. ;) Olimme olleet tyytyväisiä edellisen sohvamme kangasverhoiluun, ja päätimmekin, että myös uusi sohva saa olla kankainen. Väriksi halusimme jotain harmaata. Myyjä esitteli meille liudan värivaihtoehtoja, ja monen muun vaihtoehdon tuntuessa turhan tummalta ja massiiviselta, tämä valko-harmaa-niminen kangas miellytti lopulta eniten meidän molempien silmää. Kankaassa on kiva, hieman elävä pinta, kun valkoisen ja harmaat langat vuorottelevat. Väri tuntuu ainakin vielä täydelliseltä valinnalta tähän kotiin.

Sohvassa ihastutti paitsi linjakkuus, myös tietty sirous. Jalat ovat kivan kapeat ja korkeat, ja sohvan alta on nyt helpompi imuroidakin. Toisaalta, kun olohuoneemme ei ole kauhean iso, ovat kevyen ja sironpuoleiset kalusteet tänne parhaita. Sohvalla on näin ensihätään kaksi Pentikin koristetyynyä, joissa on ohuet vaaleanharmaat neulokset. Sopivat tuohon ihan nätisti, vaikka ovatkin mielestäni enemmän jouluiset. Kunhan löydän sopivat sohvatyynyt, saavat nämä punaiset jäädä odottamaan seuraavaa joulunalusaikaa.

Seuraavaksi pitäisi sitten löytää täydellinen matto. Ja pohtia sohvapöydän kohtaloa. Huh, mikähän tähän nyt sitten olisi paras väri ja materiaali?

Ihanat Uashmamat

Uashmamat rantautuivat keittiöön.

Pohdin pitkään, millainen leipäkori tai -laatikko olisi hyvä. Klassiset kovat leipälaatikot eivät kolahtaneet, eikä koreistakaan löytynyt mitään, minkä olisin ehdottomasti halunnut keittiööni. Päätin siis tilata kokeeksi yhden L-kokoisen Uashmaman käsinpestävän paperipussin. Ja sehän olikin kiva, niin kiva, että piti heti viikonlopun aluksi käydä hakemassa kaksi lisää. Toinen L-kokoinen hedelmille, ja yksi S-koko, johon laitoin testiksi basilikan.

Niin mikä ihmeen Uashmama? Jos et ole vielä törmännyt näihin suloisiin pussukoihin, niin kyseessä on siis italialaisperheen suunnittelemat paperipussit, jotka voi tarvittaessa pestä käsin. Ne voi myös käsin muotoilla ja tarpeen vaatiessa vaikka litistää. Pussi tuntuu käteen suunnilleen paperin ja nahan sekoitukselta. Tykkään!

Olohuoneen vihreät

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

Kasviton koti ei ole koskaan ollut minun juttuni. Vaikken mikään viherpeukalo olekaan, pidän kodissani aina jotain viherkasveja tai kukkia. Nyt olohuonetta ilahduttaa tuoksuköynnös, jonka laitoin harmaa-valkoiseen ruukkuun. Tuoksuköynnöksen pitäisi kukkia valkoisin kukin, mutta katsotaan, saanko kasvin pysymään hengissä saati sitten kukkimaan.

Ikkunalle siirsin joulukukka-asetelmasta peräisin olevan muratin. Se saa kasvaa valkoisessa ruukussa. Muratti on tehnyt latvoihin hieman uutta kasvustoa, mutta odotan jännityksellä, kuinka kauan se säilyy hoidossani.

Vastavaloon otetut kuvat eivät anna oikeutta kuville, mutta olohuoneen ikkuna näyttää siis tällä hetkellä tältä. Verhoitta mennään edelleen. Tällä hetkellä suunnitelmissa on ostaa verhot vasta, kun sohva ja matto ovat saapuneet. Ja olohuoneen pöydällekin pitäisi tehdä jotain. Pähkinäpuu ei sovi tänne.

Keittiön pikkutarvikkeita

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla Olen vasta viime aikoina havahtunut siihen, että keittiön näkyvät työtarvikkeetkin voivat paitsi miellyttää silmää, myös sointua yhteen.

Halusinkin uusia patalappukokoelmani, johon aiemmin kuului värejä lähes kaikista sateenkaaren osioista. Ja eri kuvioilla tietenkin! Olen ihastunut Fiskarsin vedensinisiin saksiin, ja päätinkin, että ne saavat toimia keittiön väripilkkuna. Patalappuja olen tähän mennessä ehtinyt hankkia harmonisen harmaan sävyissä. Ostin kuvan Pirta-patalaput Kodin ykkösestä, ja mielestäni sävy sopii hyvin keittiöön ja saksiin.

Ajattelin kuitenkin hankkia vielä muutaman patalapun, ja ne nimenomaan saksien sävyssä, eli vedensinisenä/minttuna, miten kukakin tuon värin nyt sitten mieltää. Mutta mistä sellaiset löytäisin? Eipä ole etsinnöistäni huolimatta tullut moisia ihanuuksia vastaan.

Keittiöstä puuttuu myös leiville sopiva laatikko/kori. Etsin sopivaa kaupoilla kierrellessäni, mutta mitään tarpeeksi nättiä ei tullut vastaan. Lopulta päädyinkin nettiostoksille, ja pistin tilausta vetämään Seita Shopiin. Odottelen siis Uashmaman valkoista ja kehuttua paperipussia saapuvaksi. Postailen aiheesta, kunhan paketti on saapunut.

Torstai-illan tavoitteena voisi olla heivata joulutähti mäkeen. Se on piristänyt keittiötä jo monen viikon ajan mutta alkaa olla nyt aikansa elänyt ja nuupahtanut.

Ensikurkistus olohuoneeseen

Olohuoneessa valmista on oikeastaan vasta tv-tason verran.

Tv-tasoksi valitsimme Ikean Bestån. Olkoon muoti-ilmiö tai ei, sen yksinkertaisuus ja modernit linjat viehättivät. Tv-tason leveys oli myös kuin tehty olohuoneeseemme, ja se raikasti ilmettä kivasti. Pähkinänvärisen sohvapöydän kohtalo on vielä auki, mutta näillä näkymin se saa jäädä. Katsotaan, miten hyvin se sopii uuden sohvan kanssa. Sohvaa odottelenkin jo kuumeisesti, sen pitäisi saapua muutaman viikon kuluttua.

Kun sohva on paikoillaan, on helpompi suunnitella muutakin olohuoneen sisustusta. Musta-ruskea matto on ainakin siirtymässä toisaalle. Nyt pitäisi vain löytää sen tilanne jotain. Nukkamattoa meillä ei ole vielä koskaan ollut, sellaista tekisi mieli, mutta onko se toisaalta käytännöllinen? Kaupoissa kierreltyäni nukkamattosuosiksi valikoitui Sotkan Dynasty hopeanvärisenä, sopivanpituisen nukan sekä sopivan tasaisen ja tyylikkään ulkonäön takia. Se oli myös ihanan pehmeä ja mielestäni paremmannäköinen livenä kuin kuvissa. Laadukas nukkamatto on siis hakusessa, tai ehkä joku ihan muu unelmien matto? Myös verhot ovat ostoslistalla, jotta nuo putket tv-tason takana saisi peittoon.

Harmaan ja yhden kirkkaan Kivi-tuikun ostin viikonloppuna, kun niitä sai Iittalan myymälästä puoleen hintaan. Täydentävät kivasti kokoelmaa, ja mielestäni värit sopivat kivasti kuulaisiin talvipäiviin. Olipa muuten ihanaa, kun aurinkokin näyttäytyi, valokuviin tuli mukavasti luonnonvaloa. Tällaisia päiviä lisää, kiitos!

Ruokailuryhmä kirsikkaisesta valkoiseksi

Viime kesänä tartuimme toimeen ja päätimme uudistaa kirsikanvärisen ruokailuryhmämme. Idea tästä projektista syntyi alkukesästä. Jo silloin mielessä oli, miten ihana olisi aikanaan muuttaa uuteen kotiin uudistetun ruokailuryhmän kanssa. Uusi koti löytyi, ja nyt haave on toteutunut. Täytyy sanoa, että olen todella tyytyväinen lopputulokseen. Ilme raikastui ja modernisoitui. Nyt pöydällä kukkii jouluasetelmasta jäänyt amaryllis. Kaverina sillä on joulukortti, jonka kuvan äitini on ottanut.

Miten muutos sitten tapahtui? Ruokapöytä oli vuosien saatossa naarmuuntunut aika tavalla, mutta uuden ruokailuryhmän ostaminen tuntui tuhlaukselta. Päätimme kokeilla ruokailuryhmän maalaamista, ja tällainen projekti siitä tuli. Lähtötilanne näytti tältä:

Kirsikanväri sai kyytiä, kun heti aluksi hioimme pöydän ja tuolit kunnolla. Se olikin aikaavievää ja raskasta puuhaa, koska tuolien muoto on, mitä on. Hiomalla pöydästä kuitenkin katosi naarmut, joten tiesimme, ettei tämä täysin pieleen voi mennä.

Maaliksi valitsimme Tikkurilan Helmi-kalustemaalin puhtaana, sävyttämättömänä valkoisena. Ensin käsittelimme kaiken pohjamaalilla pariin otteeseen, ja vasta sen jälkeen oli pintamaalin vuoro. Helmissä viehätti se, että vesiliukoisena se ei kärynnyt, ja pensselien peseminen oli helppoa. Maalin kuivuminen vaati tietenkin oman aikansa.

Kun maalausurakka oli saatu päätöksen, halusin vielä verhoilla tuolit, jotta muodonmuutos ei jäisi puolitiehen. Kyllähän tuo harmaa vähän modernimmalta näyttää entiseen verrattuna, vai mitä?

Uusi vuosi ja uusi koti. Viimeinkin on kaivattua tilaa sisustaa ja touhuta. Pian kaivan kamerani muuttolaatikosta ja ryhdyn tallentamaan sisustuksen etenemistä. Tarkoituksena on sisustaa vapaalla kädellä, katsotaan, mihin tämä johtaa!