Olohuoneen kevättunnelmia

Olohuoneemme kevät ei ole viime vuoden tapaan keltainen tai muutenkaan juurikaan värikäs, ainakaan vielä. Pidän harmaan, musta ja valkoisen sävyistä nyt niin paljon, että olkkarin tyyli on suosiolla pysynyt samana koko talven ja kevään.

Tallinnantuliaisina kannoin kotiini pienen suloisen kynttiläkipon, ja vaikkei toukokuuna alku mitään kynttiläaikaa olekaan, en raaskinut tunkea halpaa, mutta söpöä löytöä heti kaappiinkaan syksyä odottamaan. Olenkin poltellut tässä tuikkua muutamana iltana.

Purkin pohjalla olevat kivet eivät kuuluneet kauppaan. Kivet ovat itse keräämiäni, ja ne on lakattu kirkkaalla lakalla, jotta väri tulisi hyvin esille. Kivet sopivat kivasti lasipurkin mustaan kahvaan, joten siihen ne saivat jäädä. Tosin hetkonen, kuvassa kivet näyttävät ihan pölyisiltä, vaikka olevinaan puhdistin ne... Pitänee pistää kivet vielä hanan alle huuhtoutumaan.

Olohuoneeseen siirtyi myös toisesta huoneesta kello, jonka sain noin 15 vuotta sitten lahjaksi käytettynä. Ikää siis tikittäjällä on, mutta mitäpä väliä. Cd-kaapin päällä tämä cd-kellohan on vallan omalla paikallaan. Tosin siirto saattaa jäädä vain väliaikaisratkaisuksi, nimittäin haaveilen suuresta seinäkellosta. Mutta mistä sellaisen löytäisi? Jonkun sievän ja modernin?

Mikähän tässä mintunvihreässä muuten onkin niin ihanaa, että tuokin kynttilä oli pakko ostaa? Jotenkin aivan vastustamaton karkkiväri, nams!

Haluaisinpa muuten tietää, mistä tämä alla oleva lahjaksi saamani ihanuus on hankittu. Se on kukkinut tällaisena jo yli kuukauden päivät!

Nyt vielä parvekkeelle puuhastelemaan, siellä on menossa aikaa vievä projekti, joka pitäisi saada lähiviikkoina valmiiksi ennen parvekkeenlaittotohinoita. Mukavaa sunnuntain jatkoa!

Keltainen maaliskuu

Maaliskuu tuntuu liian aikaiselta keväästä iloitsemiseen varsinkin nyt, kun ulkona tihuttaa vettä ja räntää. Mutta eipä se haittaa, onhan pääsiäinen jo nurkilla, ja kukat tuovat nyt sisälle sen odotusta. Väriläiskiä, niitä nämä ovat. Piristäviä sellaisia.

Sitten, kun minulla on piha, istutan sinne ison tulppaanipenkin. Koska kuka nyt näitä kaunottaria voisi vastustaa?

Narsissien varsista tulikin muuten mieleeni, että rairuoho pitäisi laittaa itämään. Harmi vain, että kerrankin kun muistan tämän ajoissa, on se oikeastaan turhaa, sillä en ole pääsiäisenä kotosalla. Ruohot jäänevät nyt siis kasvattamatta.

Tuliaisiksi saamani narsissit pääsevät parvekkeelle, kunhan säät vähän lämpenevät. Vielä ne eivät siellä viihdy, kokeilin jo. Tuloksena nuupahtaneet varret. Onneksi herkkähipiäiset kukat toipuivat hyvin sisätilojen lempeässä lämmössä.

Minttua & Smoothiehetki

Mikä valo kotiakin hellii nyt, kun aurinko paistaa paistamistaan. Ostin mintunvihreän Finnmarin kynttilän tuomaan raikkautta kotiin ja kaveriksi tietenkin tulppaaneja, joita löytyy nyt tarjouksesta todella edullisestikin.

Välipalaksi pyöräytin yksinkertaisen smoothien rahkasta, mansikoista ja banaanista. Kesällä kruunasin tämän terveellisen herkun tuoreilla mintunlehdillä, joita ei nyt harmi kyllä keittiöstä löytynyt. Noh, piankos on kesä ja yrtit vihertävät taas parvekkeella.

Näin lämpimänä päivänä mielessä pyöriikin jo parvekekalusteiden maalaus, mutta mikäli viikonlopuksi viilenee, saa projekti odottaa vielä hetken. Saisinpahan ainakin lisäaikaa päättää värit.

Pitäisiköhän repäistä ja maalata kalusteet vaikkapa tämän kynttilän värikseksi? ;) Kevätinnostuksissa saattaisin vaikka repäistäkin.

Ennen parvekeprojekteja hoidan kuitenkin keittiössä kuntoon yhden pienen seikan, joka on häirinnyt jo vähän aikaa. Mutta nyt istun hetken rauhassa.

Eikö muuten olekin ihana kynttilä? Tämä karkkisävyhän sopiikin mainiosti viime keväänä ostamani tyynynpäällisen kanssa, pitääkin pian testata...

Black & White & Old Rose

Anno-malliston Talvi-matto löysi tiensä olohuoneeseemme lähes vuoden pähkäilyn jälkeen.

Olin hypistellyt mattoa kaupoissa jo useampaan otteeseen ja kerran meinannut sen ostaakin. Tuolloin en kuitenkaan olisi saanut matosta alennusta, koska kuponki oli jäänyt kotiin, joten ostopäätös lykkääntyi vielä puolella vuodella.

Nyt matto on ollut paikallaan jo jonkin aikaa, ja täytyy sanoa, että odottelu kannatti. Matto tuntuu nappihankinnalta, vaikkakin villassa valkoiset ja mustat langanhaituvat vähän sekoittuvatkin toistensa päälle ja tekevät hieman nukkaisen vaikutelman.

Matto jatkaa kodissamme näkyvää villaista teemaa, ja onpa kuvioinnissa vähän palmikonkaltaista neulosta. Taattua meidän kotimme tavaraa siis.

Mustaa tuo tilaan ripauksen myös Elloksen metallikori, joka löysi paikkansa maton vierestä. Korissa on viime talvena hankkimani viltti, jonka vanha roosa natsaa kivasti mustan ja valkoisen kanssa. Viltin väri miellyttää silmää, mutta talvikuukausina sen reiät eivät ole kaikista kivoimmat nokosia vedellessä. Täytyy siis ehkä harkita lämpimämmän viltin ostoa. :)