Olen aina tykännyt viherkasveista, mutta nyt huomaan viherpeukaloani kutkuttavan koko ajan enemmän ja enemmän. Ikäkö sen tekee? :D Tekisi mieli kasvattaa kaikkea, viljellä kaikkea ja täyttää kotia kukilla. No, kohtuus kaikessa, varsinkin kun viherpeukalointitaitoni ovat vasta tyydyttävän asteella.
Muutenkin yritän välttää parhaani mukaan liian täyteen ahdetun kodin fiilistä, joka aiempia omia kotejani on vaivannut johtuen pienestä neliömäärästä ja isosta määrästä välttämätöntä ja vähemmän välttämätöntä tavaraa. Nyt viehättää avara tunnelma, jokaista nurkkaa, tasoa ja pöytää ei tarvitse täyttää ääriään myöten, kun tavaroille on tilaa kaapeissakin.
Olohuoneessa oli talven aikana muratti, all time favorite -kasvini, mutta jälleen kerran se kuivua kupsahti vain parissa kuukaudessa. No, nyt olohuoneessa vihertää sutipuu! Aivan ihanan mallinen ja mielestäni televisiotasolle täydellisen kokoinen kasvi, jonka sain lahjaksi. Melko söpö kaveri, vai mitä?
Olen guuggeloinut sutipuun kasvatusohjeita, mutta mitään hirveän erityistä en ole löytänyt. Multa saa kuivahtaa kastelujen välissä, ravinnetta kerran kuussa ja kasvupaikka valoisa tai puoliaurinkoinen jne. perussettiä. Katsotaan miten kauan puu pysyy hengissä.
Sutipuun lisäksi olohuoneessa on nyt valkoinen orkidea.
Aina varma valinta, ja tuo valkoinen sopii täydellisesti meille. Tuoksuköynnös (vielä hengissä!) löysi uuden paikkansa sohvan takana sijaitsevan Bestå-cd-kaapin päältä.
Piakkoin orkidea saa jotain keltaista kaverikseen. Kunpa vain odotettu paketti saapuisi... Näihin kuviin ja tunnelmiin tällä kertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti